1. Ruoka.

Paha sana. Se pahin.
Naurettavaa miten niin monet (liian monet) saavat siitä itselle pakkomielteen.
En ala puhumaan muiden puolesta, jos haluatte tilastoja, feel free. Etsikää muualta.
Minä annan itselleni luvan olla itsekeskeinen tämän kerran. Minä minä minä. Eikä kukaan muu.
Ja ruoka.

Se pieni vähäpätöinen niin helvetin itsestäänselvä asia. Ruoka, ravinto. What ever.
Nykymaailmassa mikään ei enää voi olla niin yksinkertaista.
Seuraavaksi varmaan hengittämisestä (or lack there of) tulee seuraava neuroottisten
pikkutyttöjen fiksaatio. En ihmettelisi. Voisin jopa liittyä kerhoon.
Hyvä idea joo hei, lakataan hengittämästä. Kun ei noi mainostaulutkaan hengitä...

Back to the topic. Ruoka. Ruokaruokaruokaruokaruoka. Paska.

Minkään ei luulisi olevan helpompaa kun vaan syömättä oleminen. Ei luulisi.
Tai toisaalta syöminen, ei sekään vaikeaa ole. Kuitenkin näistä kahdesta
voi rakentaa helvetinmoisen shown, mikä syö koko ajatusmaailman kaikesta muusta.
Päivät ja ajatukset kuluvat pyörien näitä yksinkertaisia tehtäviä kaarrellessa.
Syö, älä syö. Tahdon, en tahdo. Pizzaa, rasvaa, kaloreja, keksejä, kiloja, sipsejä,
jenkkakahvat, ruma, ruma, ruma, lihava, ruma, lehmä, jne. Ja joskus on vielä hiuksetkin
huonosti. Ja toisaalta, mikään ei koskaan ole hyvin.

Ja voi minkälaisia (kaikenlaisia) sairauksia ihmiset saavat itselleen ajateltua.
Niin, siis ajattelustahan siinä on kyse. Liiasta sellaisesta.
On anoreksiaa, bulimiaa, ja mitä vielä. Liiallinen terveellisyyden perään
katsominenkin on jo nykyään sairaus. No au au apua. Give me a break.
On se ihme, jos kukaan enää on ”terve”, kaikkien näiden diagnoosien keskellä.

Ja miten nykyään voisi kenenkään olettaa olevan terve, kun painoindeksi on
päin helvettiä sekin. Ns. normaali voi olla mitä vaan, riippuen lihasten määrästä.
Siis lihashan painaa enemmän kuin ”läski”. Ole siis ali – tai ylipainoinen.
Olet silti luultavasti sairas.

Voisin vaikka lyödä vetoa, että lähitulevaisuudessa ruoka unohdetaan kokonaan.
On vaan jotain ravinteita, tai jotain. Kaikki ovat sellaisia tikkuja, ja mikäs
sen mukavampaa. Ainakin syömishäiriöt poistuvat.